Kirjeenvaihtoa kuolleen poikani kanssa

tiistai 17. syyskuuta 2019

Seitsemän päivää


Viikossa päivää seitsemän
Jokainen päättyy hämärään
Hämärästä jokainen alkaa Kulminaation välillä kulminaatio
Paljon kertomista ei ole

Kun siltä tuntuu ja paperin asetat kynälle alttiiksi huomaat ei sanottavaa juuri olekaan

Eikä niitä nimeksi muita olekaan




☆ Iiro Arvola 


Lähettänyt Kaija Olin-Arvola klo 3.43
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Tietoja minusta

Oma kuva
Kaija Olin-Arvola
Tarkastele profiilia

Blogiarkisto

  • ▼  2019 (39)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ▼  syyskuuta (38)
      • Autius
      • Kyösti Iironpoika Arvolan sanat
      • Isän sanat
      • Mesetystä 3.4.2018
      • Omistus
      • Kirjeitä päättäjille
      • Äidin runot 11
      • Äidin runot 10
      • Äidin runot 9
      • Äidin runot 8
      • Äidin runot 7
      • Äidin runot 6
      • Äidin runot 5
      • Äidin runot 4
      • Äidin runot 3
      • Äidin runot 2
      • Rakastakaa
      • Kaaos, kylmyys ja entropia
      • Kiire meni ohi
      • Vitutusta
      • Vargtimmen
      • Taivaankatsoja
      • Sininen
      • Maata ja pudota
      • Helvettiä
      • Kauppalista
      • Anteeksi
      • Suuri pudotus
      • HUUTOA!
      • Kipua!!!!! Apua!!!!!
      • Kärpäset
      • Seitsemän päivää
      • Ihmisen onni
      • Ei yhtään metaforaa
      • Sanojen kudelma
      • Kirjeitä kuolleelle
      • Rakkaus on ikuista ❤ Esipuhe
      • Rakkaus on ikuista ❤
Teema: Yksinkertainen. Sisällön tarjoaa Blogger.