Onko silti kukaan kotona?
Limbo. Siinä ollaan.
Toiset elivät nuoruuden, toiset vaihtoivat sen elämään.
Kuun valo ja sudenhetki ovat pistämätön yhdistelmä.
Kuun valossa kaikki on nurin viimeistä pistoa myöten.
Turpa ruvella, pää kuhmuilla.
Joskus lapset kuolevat ennen vanhempiaan.
Talouspaperia, kuppeja, ruokaa, spiguja sekä juttuja. Neuroleptit erikseen. Farmagologinen lobotomia.
☆ Iiro Arvola



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti